🎴Lapin luonto🎴-Upeaa luontoa Suomen korvessa-Erämaassa

Lapin luonto-Upeaa luontoa Suomen korvessa-Erämaassa.
Lappi (pohjoissaameksi ja ruots. Sápmi, koltansaameksi Sääˊmjânnam, inarinsaameksi Säämi, norj. Sameland, ven. Лапландия, Laplandija) on Fennoskandian pohjoisin osa, joka kuuluu nykyään Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Venäjään. Saamelaiset ovat alueen alkuperäiskansa, mutta nykyisin etninen vähemmistö. Lappi ei muodosta yhtenäistä hallinnollista aluetta.[1]

Sisällysluettelo [piilota]
1 Maantiede
1.1 Ilmasto
2 Luonto ja luonnonsuojelu
2.1 Kasvillisuus
2.2 Eläimistö
2.3 Luonnonsuojelu
3 Hallinnollinen jako
3.1 Suomen Lappi
3.2 Ruotsin Lappi
3.3 Norjan Lappi
3.4 Venäjän Lappi
4 Historia
4.1 Varhaiset vaiheet
4.2 Lapin sota ja jälleenrakennus
5 Hallinto
6 Talous
6.1 Liikenne
7 Väestö
7.1 Saamelaiset
8 Kulttuuri
9 Katso myös
10 Lähteet
10.1 Viitteet
11 Kirjallisuutta
12 Aiheesta muualla
Suurin osa Lapista kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen eli taigaan. Varsinaista arktista tundraa on Suomen rajojen ulkopuolella Kuolan niemimaan rannoilla. Pohjoisimmassa Lapissa on kuitenkin alueita, jota ovat korkeuden takia niin kylmiä, ettei siellä kasva metsä. Nämä paljakoiksi kutsutut alueet muistuttavat kasvillisuudeltaan tundraa.[6]

Paljakalla lumen määrä vaikuttaa kasvillisuuteen. Paksulumisilla alueilla lumi suojaa kasveja pakkaselta ja siellä pärjäävät metsävarvut kuten mustikka. Siellä missä tuuli puhaltaa lumen pois, pärjäävät sitkeämmät kasvit kuten uuvana ja variksenmarja. Lumenviipymäalueilla kasvukausi jää lyhyeksi ja sammalet ja levät ovat valtakasveina, putkikokasveista harvat lajit kuten jääleinikki ja purorikko.[6]

Norjan ja Ruotsin puolella kasvaa lajeja joita ei ole Suomessa kuten tunturiunikot, lehtoukonhattu, tunturirikko, valkoiset leinikit ja kellokukat.[7]

Suomen Lapin maakuntakukka on kullero.[8] Muita nimenomaan Lapin kasveja ovat arnikki, kurjenkanerva, tunturikoivu, tunturipaju, hapro, huopaohdake, lapinalppiruusu, vaivaiskoivu, vaivaispaju, hietapitkäpalko, lumijäkkärä, pohjanisotalvikki, verkkolehtipaju, tunturipitkäpalko, norjanjäkkärä, sielikkö, lumikynsimö, lääte, tunturiorho, tunturilitukka, pohjanruttojuuri, valkokämmekkä, kultarikko, liekovarpio, pohjansinivalvatti, heinätähtimö, pussikämmekkä, lettorikko, sammalvarpio, tunturikallioinen, lettotähtimö, lapinkämmekkä, pahtarikko, närvänä, syysmaitiainen, pohjantähtimö, kirkiruoho, sinirikko, lapinorvokki, tunturikissankäpälä, lumihaarikko, uuvana, tunturihaarikko, vilukko, lumihärkki, keväthanhikki, tunturikatkero, itunata, napahärkki, purorentukka, pahtahanhikki, kellosinilatva, lampaannata, tunturihärkki, jääleinikki, lapinvuokko, väinönputki, lapinkastikka, lapinnätä, tunturiniittyleinikki, tunturipoimulehti, ruohokanukka, luminurmikka, tunturinätä, rönsyleinikki, karhunruoho, tunturinurmikka, pikkutervakko, lapinleinikki, tunturikurjenherne, metsälauha, tataarikohokki, lumileinikki, ruostevilla, peuranvirna, tunturilauha, tunturikohokki, rikkileinikki, töppövilla, tunturihorsma, pohjantähkiö, pahta-ailakki, pikkuleinikki, vesisara, valkoyökönlehti, tähkäkaura, pulskaneilikka, pohjanleinikki, jouhisara, kiirunankello, tunturiängelmä, pullosara, tunturikissankello, keminängelmä, viiltosara, varputädyke, tunturihiirenporras, rimpivihvilä, aapasara, tunturitädyke, tunturilieko, ruijanvihvilä, tupassara, punakko, tunturivihvilä, tunturisara, kaarlenvaltikka, tunturipiippo, tupasvilla, lapinkuusio, luhtavilla ja karvakuusio.[9][10]

Eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapille tunnusomaisia nisäkkäitä ovat poro, naali, ahma, tunturisopuli ja lapinmyyrä.[11] Kaloista harjusta tavataan Lapin lisäksi vain Pohjanlahdella ja eräissä Saimaan osissa.[12] Nieriä eli rautu menestyy kaikkein pohjoisimmissakin järvissä ja joissa.[13] Lohi ja taimen elävät sekä Itämeressä että Jäämeressä, lohi nousee niistä suuriin jokiin ja taimen pääsee pienempiinkin jokiin.[14]

Talvipäivän lyhyt valoisa aika haittaa lintujen ravinnonhankkimista,[4] ja monet lajit ovatkin muuttolintuja. Laulujoutsen pesi 1950-luvulla vain Lapissa, mutta on sen jälkeen levinnyt Etelä-Suomeen asti. Metsähanhi ei ole levinnyt samalla tavalla, vaan pesii vain Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Kiljuhanhi on nykyisin Suomen uhanalaisin lintu.[15]

Vertaimevien hyönteisten massaesiintyminen eli räkkä on ihmisten ja eläinten kiusana kesällä. Se on saattanut vaikuttaa nykyisenlaisen porolaidunnuskulttuurin kehittymiseen. Kasveja ravinnokseen käyttävien hyönteisten kuten tunturimittarin ja hillakuoriaisten massaesiintymisistä on havaintoja silloin tällöin.[16] Tunturimittarin tuhoja on havaittu 25–30 vuoden välein.[17] https://fi.wikipedia.org/wiki/Lappi