Скачать или смотреть Porkkalan vanha lentokenttä

PORKKALAN/FRIGGESBYN LENTOKENTTÄ:

Porkkalan sotilastukikohdan virallinen lentokenttä valmistui vuonna 1954 Friggesbyn isolle pellolle. Kiitoradan pituus oli 2200 metriä ja leveys 60 metriä, se oli päällystetty irtonaisilla teräslevyillä.
Lentokenttä oli tarkoitettu suihkukoneille ja kiitorataa käytti mm. Mig-15-hävittäjälaivue.
Kiitoradan länsipuolen reunalla oli yhteensä 40 lentokonesuojaa, 33 betoniseinäistä suojaa ja 7 hiekkaseinäistä suojaa. Pellon keskellä sijaitsee pyöreämuotoinen betonirakenne, lennonjohtotornin jalusta/polttoainesäiliön suojakuori? Vanhan kiitoradan varrella sijaitsee myös vanha tiilirakennus. Rakennuksessa on todennäköisesti ollut kaksi huonetta. Pääovi ja portaat olivat suunnattu lentokentälle päin. Kyseessä on ollut upseerimessin tapainen rakennus.
Lentokenttä ehti vain olla hetken käytössä, sillä jo vuonna 1955 Neuvostoliitto luovutti Porkkalan alueen takaisin Suomelle. Kiitoradan päällysteenä olleet teräslevyt kuljetettiin pois, ja sen jälkeen tuhottiin lentokenttä ja sen muut rakennelmat.
Porkkalan vuokra-alueella oli toinenkin pienempi lentokenttä Degerbyssä. Sitä käyttivät lähinnä rajavartioston pienkoneet.

PORKKALAN SOTILASTUKIKOHTA:

Porkkalan sotilastukikohta/Porkkalan vuokra-alue oli alue, jonka Suomi joutui vuokraamaan 50 vuoden ajaksi Neuvostoliitolle sotilastukikohdaksi. Porkkalan vuokra sopimus solmittiin Moskovan välirauhassa syyskuussa 1944. Ainoastaan kymmenen päivää sopimuksen solmimisen jälkeen, Porkkala siirtyi Neuvostoliiton omistukseen. Porkkalan vuokra-alueeseen kuului laajoja alueita Kirkkonummen ja Siuntion kunnista sekä suurin osa Degerbyn kunnasta.
Porkkalan tukikohdalla oli tarkoitus taata Neuvostoliitolle Itämeren ja Suomenlahden suun hallinta. Porkkalaan rakennettiin usean sadan tykki- ja konekivääribunkkerien verkosto vuosina 1952-1955. Kaikki Porkkalan bunkkerit räjäytettiin ja peitettiin kun tukikohta lopetettiin. Porkkalaan rakennettiin bunkkereiden lisäksi myös muita rakennelmia ja rakennuksia, kuten juoksuhautoja, tykkiasemia, korsuja, kasarmeja, kallioluolia, varastorakennuksia, sairaaloita, kouluja, siviili-taloja, sekä kahden kilometrin pituinen lentokenttä Friggesbyn pellolle.
Porkkalan tukikohdalla asui 11 vuoden aikana noin 40 000-50 000 neuvostoliittolaista. Porkkalassa arvellaan olleen myös saksalaisia tai itävaltalaisia sotavankeja sinne rakennettujen saksalaistyylisten bunkkereiden ja rakennusten perusteella.
Porkkala palautettiin takaisin Suomelle ainoastaan yhdentoista käyttövuoden jälkeen, koska ohjustekniikan nopea kehitys oli jo vähentänyt puolustusasemien merkitystä Porkkalan sotilastukikohdassa. Porkkalan vuokra-alue palautettiin Suomelle alkuvuonna 1956.

Lähde:
Suljettu aika: Porkkala Neuvostoliiton sotilaallisena tukikohtana vuosina 1944-1956
Jari Leskinen ja Pekka Silvast