Скачать или смотреть Näin Tampereella puhutaan rasismista

Pohjanmaalaiset AC/DC -diggarit Daniel ja Mirva kävelevät Tampereen rautatieasemalla. Heillä on hetki aikaa keskustella rasismista. Daniel pohtii, että vanhat koirat eivät opi uusia temppuja.

Suvaitsevaisuuskasvatus pitää aloittaa lapsena, koska lapsi ei katso ihonväriä.

Fest Afrika festivaalin vapaaehtoisten koordinaattori Piia Seppälä kertoo, että Tampereella kantaväestön ja ulkomaalaistaustaisten ihmisten välistä rasismia ei juurikaan kohtaa. Seppälä kertookin kiinnittäneensä huomiota ulkomaalaistaustaisten välisiin ennakkoluuloihin ja kahinoihin. Seppälän mukaan tätä tapahtuu esimerkiksi nuorisopaikoissa.

Erilaisen etnisen taustan omaavat saattavat vähätellä toisiaan. Esimerkiksi voidaan jopa uhitella tai vitsailla toisten taustoista.

Taloudellinen tilanne ja tuloerot vaikuttavat siihen, että miten ja missä nuoret toisensa kohtaavat.

Opettajankoulutusohjelmassa pitäisi olla pakollinen opintojakso sekä suvaitsevaisuuskasvatuksesta että rasisminvastaisuudesta.

Kenialainen Njoki opiskelee Tampereella kansainvälisessä maisteriohjelmassa. Hän on asunut Tampereella melkein vuoden.

On ärsyttävää, että ihmiset lokeroivat kaikki afrikkalaiset avuntarvitsijoiksi. Tämä ei pidä paikkaansa. Minua on kohdeltu Suomessa hyvin.

Catherine Knuutila kertoo kohdanneensa huutelua ja vihamielistä käyttäytymistä. Knuutila vei lastaan päiväkotiin ja ohi kulkevasta autosta soitettiin äänitorvea. Auto pysähtyi ja ulos nouseva mies näytti keskisormea Knuutilalle ja tämän tyttärelle.

En tiedä mitä asialle voisi tehdä, jotkut ihmiset vain ovat sellaisia. Mielestäni suurin osa suomalaisista on hyviä tyyppejä.

Fest Afrika festivaalin koordinaattori Marita Ratia sanookin, että rasismista on vaikea keskustella Suomessa. Esimerkiksi tällaiset festivaalit ovat yksi tapa yhdistää erilaisia ihmisiä ja tukea kulttuurien kohtaamisia Suomessa.