Focke-Wulf Fw 44 J Stieglitz Takeoff And Landing - Vesivehmaa 80

1930s German Focke Wulf Fw 44 J Stieglitz biplane in Finnish wartime markings at Vesis 80 airshow.

Plane: Focke-Wulf Fw 44 J Stieglitz OH-SZJ
Pilot: Markku Ropponen

Vesivehmaan lentokentän 80-vuotisjuhlalentonäytös drive-in versiona koronaviruksen takia.
The 80 years anniversary airshow of Vesivehmaa airport was arranged as a drive-in event due the COVID 19 epidemic.

Vesivehmaa 80 Years Airshow 15.8.2020
(C) Jukka O. Kauppinen 2020
http://www.siivet.fi

Tilaamalla Siivet-lehden Youtube-kanavan autat meitä tekemään ilmailuvideoita jatkossakin. Tilaa se kätevästi tästä:
https://www.youtube.com/user/Siivet19...

Subscribe our channel easily by clicking here:
https://www.youtube.com/user/Siivet19...

For more Vesivehmaa 80 years videos please see:
   • Vesivehmaa 80 Airshow  

The Focke-Wulf Fw 44 is a 1930s German two-seat biplane known as the Stieglitz ("Goldfinch"). It was produced by the Focke-Wulf company as a pilot training and sport flying aircraft. The Fw 44 was designed as a biplane with conventional layout and straight, untapered wings. Its two open cockpits were arranged in tandem, and both cockpits were equipped with flight controls and instruments. The Fw 44 had fixed tailwheel landing gear. It employed ailerons on both upper and lower wings. It did not use flaps.

FOCKE-WULF FW 44J STIEGLITZ
Kurt Tank suunnitteli kaksipaikkaisen Focke-Wulf Fw 44 -alkeiskoulukoneen, joka lensi ensilentonsa loppukesästä 1932. Koneesta tuli taitolentokelpoinen.
Suomen onnistui ostaa Saksasta talvisodan jälkeen 30 Focke-Wulf Fw 44J Stieglitziä. Ruotsalaiset välittivät kaupan, jonka toteutumiseen liittyi myös Saksan valuuttapula. Koneet lennettiin Suomeen kesällä 1940. Vuonna 1944 ostettiin viisi konetta lisää.
Stieglitz oli kotimaisen VL Viima II:n ohella Ilmavoimien pääasiallinen alkeiskoulukone vuodesta 1940 aina 1950-luvun lopulle saakka, jolloin Saab 91D Safirit korvasivat ne. Konetyyppiä käytettiin myös yhteyskoneena. Vuonna 1960 jäljellä olevat yksilöt myytiin siviiliin. SZ-24 sai silloin tunnuksen OH-SZJ. Konetta käytettiin mm. Vaasan suunnalla purjekoneiden hinauskoneena. Se vaurioitui vuonna 1970 ja poistettiin rekisteristä, mutta rakennettiin uudelleen lentokuntoiseksi 1990-luvun lopulla. Uudelleen rakentamisen jälkeen kone toimi pitkään Porin suunnalla, nykyään Kemiössä.
VL Viiman tavoin Stieglitz on varustettu seitsemänsylinterisellä 150 hevosvoiman Siemens-Halske Sh 14 -tähtimoottorilla, joka antaa kokonaispainoltaan 870 kg painavalle koneelle 185 km/h huippunopeuden.

Lahti-Vesivehmaa airfield was activated on 28.5.1940 when the first airplane landed to the new airfield, still under construction. The airfield works were started after the Winter War as Finnish Air Force needed new airfields for training and combat operations. The 80 years anniversary airshow took place on 15.8.2020 as a drive-in show.

VESIVEHMAAN LENTOKENTÄN HISTORIA
Vesivehmaan lentokentän käyttöönotosta tulee kesällä 2020 kuluneeksi 80 vuotta. Ensimmäisenä lentokentälle laskeutui Ilmavoimien yhteyskone Fieseler Storch ST-113 ohjaimissa luutnantti Oskari Haaki ja matkustajana Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Jarl F. Lundqvist 28.5.1940.
Ensimmäisenä Vesivehmaalle siirtyi Lentolaivue 24 hopeanhohtoisine Brewster-hävittäjineen elokuussa 1940. Konesuojat olivat tässä vaiheessa vielä kesken, joten koneet joutuivat peitettyinä taivaan alle.
Kentänhuoltojoukkue majoittui Vääksyn työväentalolle sekä kantahenkilökunta ja ohjaajat Vääksyyn ja Vesivehmaan kylälle yksityismajoitukseen.
Jatkosodan sytyttyä Lentolaivue 24 toimi aluksi Vesivehmaalta käsin, mutta siirtyi pois jo heinäkuun 1941 alussa toiminta-alueen siirryttyä idemmäksi. Lentolaivue 32 viipui kentällä vain pari päivää, mutta elokuussa kentälle saapui Täydennyslentolaivue 25 ja Vesivehmaan pitkäura koulutuskenttänä alkoi. Täydennyslentolaivue sulautettiin Täydennyslentolaivue 35:een, joka koulutti Vesivehmaalla yli 300 ohjaajaa Ilmavoimien tarpeisiin.
Vesivehmaan lentokentän käyttöä sota-aikana Kauhavan Lentosotakoulun apu- ja leirikenttänä valottaa Jukka Nisulan kirjoittama kirja Kauhavan apu- ja leirikentät 1930- ja 1940-luvuilla sekä vuonna 2019 julkaistu Vesivehmaan lentokentän historia. Osa 1, Sotavuodet 1939-1945. Kentän käyttöä ilma-aluskaluston säilytykseen valottaa puolestaan julkaisu Vesivehmaan lentokentän historia. Osa 2, Ilmailumuseotoiminta 1948-2019. Kirjaa ja julkaisua saa mm. IMY Shopista ja Päijät-Hämeen Ilmailumuseosta.

--
Siivet-Wings magazine:
http://siivet.fi/
For more great aviation videos please see:
   / siivet1986