© Katse Kaikkeuteen 2021
Tilaa ohjelman YouTube-kanava!
/ katsekaikkeuteen
Seuraa ohjelmaa Facebookissa!
/ katsekaikkeuteen
Seuraa ohjelmaa Instagramissa!
/ katsekaikkeuteen
Ota yhteyttä kommenttien ja kysymysten kera!
[email protected]
MARSIN MAANKALTAISTAMINEN
Mihinkäs me lähdettäis ens kesänä lomaileen? Jonnekin lämpimään. Mitenkäs olis Mars? Ooksä hullu! Lentoliput maksaa miljoonia. Niin no toistaseks. Ja siellä on kylmä. Niin no toistaseks. Eikä siellä voi edes hengittää. Ei vielä.
INTRO
Meidän planeetta on rajallinen, eikä pelkästään alueeltaan ja resursseiltaan vaan ennen kaikkee siinä kuinka kapeen näkymän se tarjoo meidän tutkimaan universumiin. Ennen pitkää meidän kehitys vaatii levittäytymistä ja ensimmäinen looginen suunta olis jo valmiiks melko maankaltanen Mars. Mutta eikö ennen sitä olis paljon mukavampaa, jos siellä tarkenis t-paidassa ja sen ilmaa vois hengittää. Ennen kun me voidaan suunnitella Marsin pinnalle kesämökkiä, on syytä pohtia kuinka siellä vois pärjätä ilman vuorikiipeilykerrastoo ja happisäiliöitä.
TERRAFORMAATIO
Brittiläinen tieteiskirjailija Olaf Stapledon julkas vuonna 1930 tarinan Viimeiset ja ensimmäiset, jossa tuhoisan sodan turmellessa Maata, ihmiskunta alkaa muovata Venusta enemmän Maan kaltaseks, voidakseen elää siellä. Vuonna 1942 yhdysvaltalainen tieteiskirjailija Jack Williamson käytti tiedelehteen kirjottamassa novellissaan tällasesta prosessista nimitystä terraformointi, jonka tieteen popularisoija Carl Sagan vakiinnutti tiedeyhtisöön 1960-luvulla. Terraformointi, eli maankaltaistaminen, tarkottaa jonkin Maan ulkopuolisen planeetan tai planeetan kiertolaisen muokkaamista ihmiselle elinkelposeks. Vaikka ajatukset suuntautu alunperin Venukseen, meidän naapuriplaneetoista Mars on kaikkein eniten Maan kaltanen, niin kooltaan kun koostumukseltaankin. Monien nykykäsitysten mukaan se on aikaan ollu jopa paljon maankaltasempi kun Maa samoihin aikoihin. Mars on siis kaikkein otollisin planeetta historian ensimmäisen terraformaatioprojektin kohteeks.
OTOLLISET OLOSUHTEET
Marsin kiertorata on kyllin likellä aurinkoo, voidakseen luoda otolliset olosuhteet niin juoksevan veden kun kukkivan maaperänkin mahdollistamiseks. Sen lisäks Marsista löytyy jo valmiiks joitakin elämän ylläpitämiselle välttämättömiä kemikaaleja. Sen hiekkaan on varastoitunu runsaasti hiilidioksidia, sen napajäätiköiltä ja jopa kaasukehästä löytyy vettä, mikä tarkottaa siis vety- ja happiatomeja. Tietysti hyvin hyvin hyvin vähän, mutta siellä sitä on. Marsin kaasukehä on todella ohut. Sen paine on noin puoli prosenttia Maan ilmakehän paineesta. Mutta sen uskotaan olleen aiemmin huomattavasti tiheempi, pääosin Marsin tuliviuorista purkautuneiden kaasujen ansiosta. Mutta koska Marsilla on hyvin heikko painovoima, nekin vähäset kaasut, joista sen kaasukehä nykysin koostuu, haihtuu vähitellen avaruuden uumeniin. Posiitivinen puoli on se, että toisin kun esimerkiks meidän Kuulla, Marsilla on kaasukehä. Ja jos planeetalla on kaasukehä, se mahdollistaa kasvihuoneilmiön muodostumisen ja planeetan lämpiämisen. Marsin maankaltaistamisen lähtökohtana onkin sen kaasukehän lämmittämisessä ja rikastuttamisessa meidän elämälle välttämättömillä aineilla.
KOHENNUSKEINOJA
Miehitettyjä Mars-lentoja on suunniteltu jo 1970-luvulta lähtien ja siihen on aina kuulunu oleellisesti myös Marsin elinolosuhteiden muovaaminen. Kaikkein klassisimmat keinot on kuitenkin kaikkein ongelmallisimpia. Ensimmäisten Mars-lentojen mukana tarkotuksena on alkaa rakentaa sinne kasvihuoneita, joissa ensimmäinen marsinpäällinen yhteyttäminen hakis mutoonsa, ennen kun Marsin omaan maaperään vois viljellä mitään. Meillä menee kuitenkin vielä kauan ennen tarvittavaa tekniikka kulkee Marsiin ja sitäkin kauemmin ennen kohtuullisia kustannuksia. Sen sijaan että me alettais kuljettaa Marsiin mekaanisia laitteita sen ilmaston muovaamiseks, on syytä kehitellä yksinkertasempia ja luonnollisempia ratkasuja, joilla me voitais alottaa Marsin terraformointi etäsesti jo kauan ennen kun me jalallakaan astutaan sen pinnalle. Marsin maaperässä on runsain määrin hiilidioksidia. Jos me ammuttais Marsia esimerkiks vetypommilla niin osa Marsin omasta hiilidioksidista pääsis vapautuun kylmästä maaperästä hitaasti lämpiävään kaasukehään, mikä olis potkukäynnistys luonnolliselle ketjureaktiolle, jonka seurauksena lämpiävä ilmasto alkais vähitellen myös sulattaa Marsin jäätiköitä, vapauttaen entistä enemmän hiilidioksidia. Entäs sitten se lämmitetyn kaasukehän happirikastus? Maan oman ilmastonmuutoksen ansiosta me kehitellään mekaanisia laitteita, joiden tarkotuksena on purkaa hiilidioksidia, joka kattaa Marsissa 95% sen kaasukehästä. Heti kun me kyetään etäsesti laukaseen tällanen laite Marsin pinnalle, se alkais suodattaa hiilidioksidista pois kaiken hiilen, jättäen jälkeensä pelkkää dioksidia, karkkia sun keuhkoilles...
Информация по комментариям в разработке