Hei, mä oon Eliisa ja sä oot lämpimästi tervetullut mun kanavalle.
Tänään mä sisustan kotia ja varoitan siitä, miten varovainen kannattaa olla sen kanssa, mitä toivoo, koska se saattaa toteutua.
Mä oon elämäni sisustanut kotini vintagehuonekaluilla. Muutama vuosi sitten mun saturaatiopiste täyttyi ja aloin manifestoida modernia, minimalistista, valkoista, skandinaavista kotia. Konmaritin, karsin, järjestelin, raivasin ja aloin rakentaa lisää selkeyttä ja harmoniaa meidän kotiin.
Mutta koska universumilla on selvästi aika kiero huumorintaju, selvisi, että me asuttiin läpihomeisessa asunnossa ja meidän olisi syytä hankkiutua kaikesta irtaimesta eroon mahdollisimman yksiselitteisesti. Että semmonen hyppystartti minimalismiin.
Kun me muutettiin tähän meidän nykyiseen kotiin, meillä oli yllämme yksi uusi vaatekerta kullakin, mukana vain lompakot ja me nukuttiin paljaassa huoneistossa lattialla patjoilla.
Kokemus oli katharttinen ja näin mä sitten pääsin rakentamaan narskuvan raikasta, minimalistista sisustustani. Vuodet kului ja hitaasti aloin kokea, että jokin ei ole oikein, harmoniassa. Valkoisuus, uutuus ja modernius – siitä puuttui jotain. Siitä puuttui kodikkuus, syvyys, karisma ja lämpö.
Niinpä mä olen varovasti ja minimalistisesti alkanut tuoda meidän kotiin kerroksellisuutta, värejä ja patinoituneita esineitä, sellaisia joissa on wabi sabi kauneutta. Jos et muuten vielä tunne wabi sabi käsitettä tai toivoisit mun tekevän aiheesta videon, jätä viesti kommenttikenttään ja voidaan jatkaa keskustelua siellä.
Minimalismin tai uusien huonekalujen ei tietysti tarvitse tarkoittaa askeettisuutta ja moderni huonekalu ja sisustus voi olla tosi karismaattinen ja tyylikkään kotoisa. Konmarittaminen tai minimalismi sisustusmakua ohjaavina tekijöinä ei tarkoita persoonatonta, vieraannuttavaa tai kalseaa.
Tavaramäärän tietoinen kuratointi voi parhaimmillaan nimenomaan mahdollistaa niiden persoonallisuutta ja harmoniaa ilmentävien ulottuvuuksien toteutumisen kotona. Mä kuitenkin oon näköjään sittenkin vaan niin vintagen rakastaja henkeen ja vereen, että ei mitään rajaa! Viiskytluvun muotoilu, virttyneet viilupinnat ja huonekalujen mieletön keveys ja laatu vaan puhuttelee mua. Vintagessa on ajattomuutta, eleganssia ja tinkimättämyyttä, jota mun romanttinen puoleni rakastaa kaiken tän korkeakiiltoisuuden ja lastulevyn lomassa.
Oon tosi kiitollinen, että meillä oli homehärdellin keskellä varaa rakentaa raikas, moderni koti, joka palvelee meitä käytännöllisesti ja esteettisesti, mutta nyt on synteesin aika! Skandinaavinen raikkaus saa rinnalleen ajan patinaa ja ripauksen kerroksellisuutta, selkeyden kärsimättä.
Nää videolla näkyvät pöytä ja hylly on tori-ostoksia, joista itseasiassa tää hylly tuli kaupan päälle! Se on kuulemma DDR:läistä tekoa ja aivan ylisympaattinen just sen vuoksi! Saatan ehkä virittää tonne kellastuneen takaseinän raikastamiseksi jonkun kiinnostavan tapetin…
Kiitos kun vietit tän hetken mun kanssa, tykkää jos tykkäsit ja muista tilata kanava. Kanavan tilaaminen auttaa mua kovasti näiden videoiden tuottamisessa ja on aina sulle ilmaista.
Nähdään ens kerralla, moi!
*Videota ei ole sponsoroitu
#vintage #sisustus #minimalismi
Tilaa kanava!
Web:
www.eliisatuisku.com
www.tuiskueliisa.com
Instagram:
@eliisatuisku
@tuiskueliisa
Facebook:
@tuiskueliisa
Ei seinille vaan sieluille. Taide.
Информация по комментариям в разработке