Rajantakaiset kylämme, Uukuniemi

Uukuniemen rajantakaisissa kylissä olen päässyt käymään kerran. Vanhoja suomalaisten rakentamia maanteitä ajellessa muistui mieleen lapsuuden aikaiset kylätiet. Vaarojen päällä olleet vanhat kylät olivat autioituneita ja kaukana siintävä Pyhäjärvi kimalteli vaarojen lomasta. Kylien tai paikkojen nimiä en vielä silloin tuntenut, mutta kauniissa vaaramaisemissa Uukuniemeläiset ja Ruskealaiset olivat saaneet asua. Tässä videossa tutustumme lyhyesti rajan taakse jääneisiin Uukuniemen kyliin vanhojen valokuvien kautta. Kuvat ovat alkuperin mustavalkoisia, ne olen väritellyt erilaisten tekoälyohjelmien avulla. Uukuniemen kunta menetti Moskovan rauhassa 1940 ja 1944 noin 80 % pinta-alastaan Neuvostoliitolle. Pyhäjärvi, jonka pinta-ala on 273 km2 jäi myös osittain uuden rajan taakse.
Uukuniemen kunnan katsotaan syntyneen vuosien 1632–1636 välisenä aikana ja pitäjän pinta-ala oli vuoden 1938 sinisen kirjan mukaan 546,7 km2. Uukuniemi kuului Novgorodin Vatjalaisen viidenneksen verokirjan mukaan 1500-luvulla Novgorodin alueeseen. Tuolloin Uukuniemen kylistä Kumpu, Ristilahti ja Uukuniemen kirkonkylän alue kuuluivat Kurkijoen pogostaan. Sikopohja ja Latvasyrjä puolestaan kuuluivat Sortavalan pogostaan. Muut Uukuniemen kylistä olivat tuolloin asumattomia.
Stolbovan rauhassa vuonna 1617 Uukuniemen kunnan alueet siirtyivät Ruotsille. Ennen Stolbovan rauhaa Uukuniemellä asui pääasiassa kreikkalaiskatollista väkeä, mutta 1600-luvulla ruotsinvallan aikaan pitäjään muutti asukkaita Savosta, Pohjois-Karjalasta, Jääsken ja Kurkijoen pitäjistä. Uukuniemeläiset ortodoksit pakenivat uusia tulijoita itään silloisen Venäjän alueille.
Vuosien 1940 ja 1944 rauhassa rajan taakse jäi Uukuniemen kylistä mm. Ännikänniemi, Marttinasaari, Kalaton, Kokonlahti, Latvasyrjä, Härkälä, Mensuvaara, Ristilahti, Rossiniemi, Sikopohja, Parikka ja Matri. Pitäjän maatiloista suurin osa jäi rajan taakse. Uukuniemellä asui vuonna 1856 yhteensä 3 600 asukasta, vuonna 1930 asukkaita oli 6 200 henkeä ja vuonna 1935 asukkaita oli 6 025 henkeä. Pitäjän asukasluku laski ennen talvisotaa, syynä lienee ollut vähäinen teollisuus kunnassa ja nuorempien sukupolvien muutto työn perässä teollisuuspaikkakunnille.
ps. Videossa yhden SA-kuvan kohdalla ei ole mainittu kuvauspaikkaa, mutta oletin senkin olleen Uukuniemen alueelta. Videossa olevat valokuvat olen muuttanut värikuviksi kuvankäsittelyohjelmilla.
#Uukuniemi
#kitee
#Kesälahti
#saari
#Parikkala
#ruskeala
#sortavala
#Jaakkima
#Ännnikänniemi
#pyhäjärvi
#Kalaton
#Kokonlahti
#Latvasyrjä
#Härkälä
#Mensuvaara
#Ristilahti
#Sikopohja
#Parikka
#matri
#eteläkarjala
#karjala
#talvisota
#Jatkosota
#ilomantsi
#