Jorma Ikävalko: Joensuun Elli, 1950, 78 rpm

San: Eino Kettunen ; gramofoni: HMV 101, "Viipurin grammari"
Tämä valssi on ollut suosittu, kun savikiekko on noin loppuun kulunut ja kärsineen näköinen.
"Sen päivän tuas muistan niin nuukaan, kuin eilen se ollunna ois,
kun Ellin kans seilattiin Juukaan, Koli-laivalla Lieksasta pois.
En ihhaillut Pielisen pintoo, vaik oli se kirkas ja tyyn,
mun rakkaus korventi rintoo, Elli uavisti tautini syyn.
En ruvenna Elliä rienoomaan, pois matkustin kihiloja tienoomaan,
samalla reissulla tiällä oon viel, toisen eukkona Elli on siel.

Myö Ellin kans seikkailtiin piennä, myö uitiin ja leikittiin ain,
mut en sitä oavistoo tiennä, että ikkuisen ikävän sain.
En rakkauven tautiini kuollut, vaik ussein se yllätti mun,
vaik olen vain näppiä nuollu, nyt hyvä on mieleni kun,
en ruvanna Elliä rienoomaan, pois matkustin kihiloja tienoomaan,
samalla reissulla tiällä oon viel, toisen eukkona Elli on siel.

On Ellillä mies sekä lapset, ja mikäs sen kaaniimpoo ois,
mun piästäni harveni hapset, ja huaveilut haihtuvat pois.
En avio-onnesta tiiä, kun vanahaksi poijaksi jäin.
Suat terveiset Ellille viiä, jos käyt siellä Joensuussa päin.
En ruvenna Elliä rienoomaan, pois matkustin kihiloja tienoomaan,
samalla reissulla tiällä oon viel, toisen eukkona Elli on siel."