ARVOISAT KATSOJAT.
TÄMÄ HAASTATTELU JULKAISTIIN ENSIMMÄISEN KERRAN 19.7.2020. VALITETTAVASTI VIDEON VÄLIOTSIKOISSA OLI MUUTAMA PAINOVIRHE, JOIDEN KORJAAMISEKSI JOUDUIMME LATAAMAN KOKO JUTUN UUDELLEEN. TÄMÄ PÄIVITYS ON TEHTY 26.7.2020, JOHON MENNESSÄ VIDEOLLA OLI 6 332 KATSOJAA. PAHOITTELEMME VIRHEITÄ JA KIITÄMME KÄRSIVÄLLISYYDESTÄ !
Teemu Keskisarja SalomonGaragen haastattelussa
17. kesäkuuta 2020
“Minua ei voisi vähempää kiinnostaa aikamatka sadan vuoden päähän tulevaisuuteen - -. Mutta menneisyys on minulle aukottomasti totta, ja antaisin mitä tahansa, jos saisin edes yhden päivän viettää - - ihan tavallisen arkipäivän Helsingissä tai pohjalaisen maalaispitäjän heinätalkoissa 200 vuotta sitten.”
Historioitsija Teemu Keskisarja kertoo SalomonGaragen haastattelussa, mitä mieltä hän on patsaiden kaatamisesta, suomalaisuudesta ja suomalaisten kohtelusta menneillä vuosisadoilla. Hän suhtautuu epäillen viimeaikaisiin yrityksiin tuomita menneiden aikojen ihmisiä nykypäivän moraalin näkökulmasta.
”Aina jos me fanaattisesti tuomitsemme menneinä aikoina eläneitä, kuolleita ihmisiä, niin meidän kannattaisi muistaa, ettei nykyajan totuus ole mitenkään lopullinen. Voi hyvin olla, että viiden kymmenen vuoden kuluttua esimerkiksi Sauli Niinistön ja Tarja Halosen valokuvat kuskataan kaatopaikalle Suomen jokaisesta peruskoulusta, tai mitä kouluja ne silloin onkaan. Ei pidä olla ylimielinen historian viimeisen tuomion edessä.”
Vuonna 1971 syntynyt Keskisarja on Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän elättää itsensä kirjoittamalla historiaa vapaana tutkijana. Toistaiseksi häneltä on ilmestynyt 16 itsenäistä historiateosta, tukku yrityshistoriikkeja sekä useita artikkeleita historiallisissa julkaisuissa ja kokoomateoksissa.
Keskisarja sanoo suhtautuvansa huvittuneena siihen, että Amerikassa ja muuallakin on ryhdytty kaatamaan patsaita historiallisten vääryyksien korjaamiseksi. Suomessa ei hänen mielestään ole mitään syytä ottaa mallia tällaisesta aktivismista.
”Ei Suomessa ole minun mielestä yhtään patsasta joka kannattaisi kumota. Jopa ne harvat Leninit ja Leninin paikannimet minä säilyttäisin historiallisista syistä. - - Minulle kelpaavat kaikenkaltaiset historian ihmiset. Suurmiehetkin ovat ihmisiä.”
Myös viimeaikaiset yritykset tehdä suomalaista kolonialisteja tai orjakaupan kätyreitä saavat Keskisarjalta tuomion.
”Meitä on vainottu silläkin narratiivilla, että siirtomaavaltojen laivastot valeltiin suomalaisella tervalla ja sitten kuljetettiin orjia Afrikasta Amerikkaan, ja 1800-luvun Tampereella Finlayson käytti neekeriorjien keräämää puuvillaa - en ole varma kirjoittaako joku noita tosissaan, vai onko ne netissä oleva olkiukko vain minun ärsyttämiseksi. Mutta tietenkään suomalaiset eivät olleet kolonialismissa riistäjän puolella, vaan he olivat riistettyjä ja sananmukaisesti orjuutettuja.”
Keskisarja on tutkinut paljon suomalaisia ääriliikkeitä ja väkivallantekoja. Hän sanoo kuitenkin, että suomalaiset ovat vuoden 1918 “suunnattoman veri- ja aivoroiskeen” jälkeen käyttäytyneet toisiaan kohtaan yllättävän maltillisesti. Jopa kovien puheiden ja arvojen 1970-luvusta selvittiin ilman väkivaltaa.
”En tiedä mistä se johtuisi. Olisikohan sananvapaus Suomessa ollut sellainen henkireikä, josta ne myrkylliset höyryt ovat kihisseet ulos pikkuhiljaa ja melko harmittomasti, sen sijaan että ne olisivat puhjenneet kuin ilmapallo sisällissodaksi.”
Ajankohtainen politiikka ei Keskisarjaa innosta: “Minun mielestäni kaikki on nykyisessä politiikassa valjua, ja mitään ääriliikkeitä ei ole olemassakaan; on vain äärimmäistä liikkumattomuutta.”
Haastattelusta selviää myös, mitä mieltä Keskisarja on Lapuan liikkeestä, natsismista, kommunismista, kristinuskosta, isänmaallisuudesta, suomalaisten identiteetistä sekä hiljattain edesmenneestä Pentti Linkolasta, joka yllytti kirjoituksissaan väkivaltaan luonnon puolesta.
Mikä mahtoi olla parasta, mitä Suomen kansalle on tapahtunut viimeksi kuluneiden tuhannen vuoden aikana? Entä miksi ihmeessä Keskisarja käyttää julkisuudessa epäkorrekteja sanoja kuten “ryssä” ja “neekeri”?
Keskisarja paljastaa myös, mikä Suomen historian suuri arvoitus hänellä on parhaillaan työn alla.
SalomonGaragen aiemmissa jaksoissa tänä vuonna on haastateltu perussuomalaisten Matti Putkosta, Sdp:n Ilkka Taipaletta, kokoomuksen Ben Zyskowiczia, vihreiden ex-kansanedustajaa Eero Paloheimoa sekä keskustan Paavo Väyrystä.
Информация по комментариям в разработке