Teksti Leea Kantelus Sävel ja sovitus SUNO
OLET VAHVEMPI KUIN LUULITKAAN
Kiire tuli taas, ilman lupaa.
Saapui vaan, ilman koputusta.
Se otti vaan, kädestä, ja alkoi juoksuttaa.
Se tahtoi, sua, omaan tahtiinsa marssittaa.
ja pillinsä mukaan, tanssittaa.
Se ei välitä, vaikka sua ahdistaa,
tai arki liikaa, kuormittaa.
Kuulehan, kaikesta huolimatta,
Rauha ja lepo odottaa, sua,
ihan nurkan takana.
Se on piilossa, meren sylissä,
takkatulen lämmössä.
Kahvikupissa, höyryävässä,
Lumihiutaleessa, valkeassa.
Ja silmän pilkkeessä, ystävän hymyssä,
sun, syvässä hengityksessä.
Kun lasket irti siitä, mikä sua väsyttää.
Kun annat anteeksi sen, mikä sua pidättää.
Niin sisäinen liekkisi alkaa, taas hengittää.
Ja valosi saa syttyä, taas loistamaan.
Ja huomaat, olet vahvempi kuin luulitkaan.
Olet valmiimpi kuin arvaatkaan.
Olet vahvempi kuin uskotkaan.
Olet pidemmällä kuin toivoitkaan.
Olet vahvempi kuin luulitkaan.
Lepo odottaa sua, sellaisessa hetkessä,
jossa saat olla aito, ja olla kokonainen.
Sellaisessa, jossa saat olla, keskeneräinen,
ja haavoittuvainen.
Saat hellittää, saat pysähtyä.
Vaikka arki ei ole, satumainen.
Kiire ei ole voimaa, ei valtaa.
Se on vaan egosi valhetta, sen varjoja.
Ja varjot katoaa,
kun suuntaat katseesi valoon.
Rauha ja läsnäolo,
on sun maadoittaja,
ja se on sun pelastaja.
Kun lasket irti siitä, mikä sua väsyttää.
Kun annat anteeksi sen, mikä sua pidättää.
Niin sisäinen liekkisi alkaa, taas hengittää.
Ja valosi saa syttyä, taas loistamaan.
Ja huomaat,
olet vahvempi kuin luulitkaan.
Olet valmiimpi kuin arvaatkaan.
Olet vahvempi kuin uskotkaan.
Olet pidemmällä kuin toivoitkaan.
Olet vahvempi kuin luulitkaan.
©Leea Kantelus / copyright
Информация по комментариям в разработке